Romania

Yleistietoa Romaniasta – kielet, kansat ja kulttuuri

Mustan meren itärannalla sijaitsevassa Romaniassa on noin 19 miljoonaa asukasta. Romanian rajanaapureina ovat Unkari, Bulgaria, Serbia, Moldova sekä Ukraina.

Romania liittyi EU:n jäseneksi vuonna 2007. Maan virallinen kieli on romania, mutta maan vaiheikkaasta historiasta johtuen maan eri osissa puhutaan myös italiaa, unkaria, saksaa sekä venäjää. Englannin kielellä maassa pärjää melko huonosti suurempien kaupunkien ulkopuolella. Noin kahden miljoonan asukkaan romanivähemmistö puhuu omaa romanikieltään.

Romania on yksi Euroopan köyhimmistä maista. Inflaation sekä alati kallistuvien elinkustannusten lomassa elelevät paikalliset ovat onnistuneet kaikesta huolimatta säilyttämään positiivisen elämänasenteensa.

Romaniasta löytyy historiallisen annin lisäksi paljon korkeakulttuuria kuten balettia ja teatteria. Viime aikoina myös indiemusiikkia ja muita konsertteja on järjestetty yhä enemmän. Hurmaavan luonnon ohella maa tarjoaakin hyvät mahdollisuudet monipuoliselle nautiskelulle niin taiteiden kuin aktiviteettienkin alalla.

Romanian historiaa

Käsitteenä itsenäinen Romania on varsin uusi, sillä historiallisesti maa-alue on ollut kymmenien eri vallanpitäjien hallussa. Itävalta-Unkariin 1900-luvulle asti kuulunut Romania onkin monien kulttuurien sekä kansojen sulatusuuni, josta löytyy yhteistä historiaa Daakian, Rooman, Turkin, tataarien, hunnien sekä Unkarin kanssa. Neuvostoliiton vaikutus Romaniassa on myös vahva.

Ennen Kristuksen syntymää alueella kukoisti daakialaisten kulttuuri. Ennen Rooman imperiumin valtaa Romanian nykyisten rajojen sisällä oli myös kreikkalaisia asutuskeskittymiä. 100-luvulla eaa. Roomalaiset valtasivat maat Tonava-joelle asti, mutta joutuivat alueen goottiheimojen vastustuksen vuoksi tyytymään vain osaan maa-alasta.

Romanian kansa on näissä paineissa ollut aina altavastaajan asemassa. Mikäli ylimystönä eivät olleet roomalaiset, olivat ne 1500-luvulla turkkilaiset osmanit tai myöhemmin naapurimaan Unkarin aatelisto.

Romania julistautui toisen maailmansodan jälkeen kommunistiseksi kansantasavallaksi. Vuonna 1965 Romanian diktaattoriksi itsensä junailleen Nikolai Ceausescun hirmuhallinto on yksi synkimmistä luvuista Romanian historiaa. Vuonna 1989 teloitetun diktaattorin jälkeen maan politiikka on hakenut jatkuvasti muotoaan, mutta tällä hetkellä Romania on yksi Euroopan nopeiten kehittyvimmistä talousalueista.

Ilmasto ja sesongit Romaniassa – vaihteleva maasto pitää lomaintoa yllä

Romanian ilmastolle ovat tyypillisiä pitkät kesät sekä lyhyet talvet. Suurista korkeuseroista johtuen alueellinen vaihtelu on kuitenkin suurta.

Romanian kevät ja kesä ovat tilastollisesti yhtä lämpimiä kuin Suomessa keskikesä. Välivuodenajat ovat monen mielestä parasta aikaa vierailla Romaniassa. Sää on kuitenkin läpi vuoden hyvin vaihtelevaa, ja kesäpäivän 40 helleasteen jälkeinen yö voi olla yllättävänkin viileä.

Romaniassa sateet jakautuvat melko tasaisesti vuoden ympäri. Eniten sateita tulee Karpaattien vuoristossa, vähiten taas rannikolla sekä Tonava-joen suistossa.

Romaniassa on monia hyvätasoisia sekä edullisia laskettelukeskuksia, joiden sesonki ulottuu noin joulukuusta maaliskuulle.

Romania on matkakohteena suurelle yleisölle melko tuntematon. Suurkaupunkien sekä Transilvanian suosituimpien kohteiden hotellit täyttyvät kesälomien aikaan nopeasti, mutta muuten Romaniassa saa matkustaa melko lailla omassa rauhassaan.

Kulkuyhteydet Romaniaan – liikkumisen koko kirjo lennoista hevosvankkureihin

Halvat lennot ja äkkilähdöt Romaniaan löytyvät parhaiten Euroopan suurista lentokeskuksista kuten Rooma, Lontoo sekä Saksan suurkaupungit. Suorat lennot Suomesta Romaniaan ovat edelleen suunnitteluasteella. Suomalaiset eivät tarvitse EU:n kansalaisina viisumia Romaniaan, passi tai uudenmallinen henkilökortti riittää.

Suurin osa Romaniaan saapuvista kansainvälisistä lennoista laskeutuu Bukarestissa sijaitsevalle Henri Coandan lentokentälle. Romanian toinen suurempi lentokenttä sijaitsee Timisoarassa.

Lentojen ohella kätevin tapa saapua Romaniaan ovat naapurimaista saapuvat yöjunat. Esimerkiksi junayhteydet Saksasta, Unkarista, Moldovasta sekä Itävallasta ovat erittäin hyvät. Rajalla junien akseliväliä joudutaan säätämään erikokoisten kiskojen vuoksi, joka on mielenkiintoinen kokemus sinänsä.

Omalla autolla Romaniaan mielivien kannattaa varata mukaan reilusti viihdettä rajalla pitkäksi venyvien muodollisuuksien varalta.

Lauttayhteydet Romaniasta Bulgariaan järjestyvät Romanian Calafatista.

Romaniassa liikkumiseen kannattaa aina varata reilusti aikaa. Liikenne on melko kaoottista, suuri osa teistä on surkeassa kunnossa ja maa on pinta-alaltaan yllättävän suuri. Maan sisäiset junat ovat erittäin edullisia (noin 20 leuta / 100 km), vaikkakin linja-autoja hitaampia. Jokaisesta pikkukylästäkin löytyy rautatieasema, ja maan rautatieverkko onkin yksi maailman kattavimmista. Auton vuokraaminen kustantaa halvimmillaan noin 150 leuta päivässä.

Jokainen Romanialaisessa minibussissa pidempiä matkoja körötellyt tietää, ettei matkanteko ole kovinkaan leppoisaa. Saastuttavat sekä epäkuntoiset minibussit ovat täysin vailla ilmastointia ja usein pakataan aivan tukkoon matkustajia. Minibussit kannattaa säästää lyhyemmille matkoille, ja kaupunkien välillä liikkumiseen panostaa linja-autoihin ja juniin.

Kaupunkien julkinen liikenne perustuu linja-autoihin, joissa kertalippu ei maksa oikeastaan mitään. Myös taksit Romaniassa ovat erittäin edullisia, hinta on yleensä noin 2 leuta kilometriltä.

Romanialainen ruokakulttuuri

Romanialainen ruoka on melko rasvaista ja lihaa syödään paljon. Monet ruoat ovat uppopaistettuja tai muuten vain rasvassa pyöriteltyjä. Onneksi Romaniassa kasvaa paljon herkullisia vihanneksia jotka tasapainottavat raskasta ruokavaliota. Ruoka on usein hyvin niukasti maustettua, mutta valkosipulia käytetään runsaasti.

Salaatit, lihapiirakat, paikalliset herkulliset juustot eri muodoissaan, sianliha, monenlaiset keitot sekä kaalikääryleet ovat Romanian keittiön vakioruokia. Myös pikaruokaa kuten kebabeja ja pizzaa löytyy kiitettävästi. Parhaiten paikalliseen ruokaan voi tutustua suuntaamalla romanialaiseen buffetiin, jossa haluamansa lisukkeet, salaatit ja kastikkeet saa annostella lautaselleen ja siirtyä kassan kautta ruokailemaan.

Ravintoloiden hintataso ei ole enää yhtä halpa kuin aikoinaan. 15 leulla ei enää tunnu löytävän kuin kaikkein halvimpia pikaruokia, ja kahden hengen ateria juomineen sekä alkukeittoineen kustantaa helposti 50 leuta tai enemmän. Kirjoitushetkellä 1 euro on noin 4,37 leuta, joten suomalaisittain ruokailemaan pääse vielä suht halvalla.

Paikallisen viinin hinta-laatusuhde on edelleen hyvä, pullo erinomaista punkkua maksaa halvimmillaan reilun 10 leuta.

Nähtävyyksiä ja tärkeimpiä kaupunkeja Romaniassa

Romaniasta löytyy paljon hurmaavaa maaseutua, pikkukyliä suoraan menneiltä vuosisadoilta sekä lukematon määrä keskiaikaisia linnoituksia ja luostareita, joilla jokaisella on omat tarinansa. Maan kuuluisin turistialue Transilvania pitää sisällään suuren osan Romanian historiallisista kohteista, ainakin Kreivi Draculaa metsästävien turistien kannalta. Muissakin provinsseissa riittää myös paljon nähtävää, ja esimerkiksi parhaat kreikkalaiset tai roomalaiset rauniot sijaitsevat Transilvanian ulkopuolella.

Joitakin ehdottomia nähtävyyksiä Romaniassa:

• Bukarestin neuvostoarkkitehtuurista paistaa vahvasti diktaattori Ceausescun perintö, mutta kaupunki on paljon muutakin kuin välttämätön paha autenttisempaan Romaniaan siirryttäessä. Paljon kauniita kirkkoja sekä muita historiallisia rakennuksia sisältävää kaupunkia on historiassa kutsuttu idän Pariisiksi, eikä syyttä. Nykypäivän Bukarest on täynnä kauniita puistoja, iloista meininkiä sekä laadukkaita ravintoloita.
• Yksi Romanian vähemmän tunnetuista kaupungeista on Transilvanian Cluj-Napoca. Cluj-Napocan opiskelijakaupunki on alueen suurin asutuskeskus, josta löytyy aina riehakasta ja eloisaa biletunnelmaa.
• Bucovinan luostarit ovat ehdottomasti vierailun arvoisia. Luostarikiertueelle kannattaa suunnata Gura Humoruluin hyvien liikenneyhteyksien kautta.
• Vanha Daakian pääkaupunki Sarmisegetuza on loistokohde Euroopan muinaishistoriasta kiinnostuneille.
• Maramuresin alue on romanialaisen maaseudun idylliä parhaimmillaan. Maramuresin puukirkot sekä pastelliväriset vanhat rakennukset täydentyvät alueen hurmaavalla vuoristomaisemalla.
• Transilvanian Brasovista löytyvät parhaat yhteydet provinssin nähtävyyksien äärelle. Nykyään Transilvaniasta löytyy Drakulan enemmän tai vähemmän autenttisten muistomerkkien lisäksi hyvät turistipalvelut, nuorekasta menoa sekä paljon shoppailtavaa. Muinaiset luostarit sekä tummanpuhuvat metsät pitävät tunnelman kuitenkin hieman hyytävänä, joka on ehdottomasti itse koettava.

Tekemistä lomalla Romaniassa – vaelluksia ja rentoa hedonismia Drakulan kotikonnuilla

Romaniasta löytyy tekemistä jokaiseen makuun. Maan yöelämä on tunnetusti railakasta, ja shoppailumahdollisuuksia alkaa löytyä siinä missä muuallakin Euroopassa. Maan vaihtelevassa maastossa vaeltelu, auringonpalvonta Mustan meren rantakohteissa sekä laskettelu Karpaattien vuoristossa ovat vain osa Romanian kattavasta viihdetarjonnasta.

Muutama vinkki Romanian lomalle:

• Tonava-joen suisto on vehreää ja kaunista jokimaisemaa, jossa lipua hiljalleen risteillen tai joenvarren pienissä kalastajakylissä chillaillen.
• Muun muassa Bucegin vuorten lähettyviltä löytyy paljon erinomaisia liikuntamahdollisuuksia, kuten maastopyöräily, kiipeily sekä laskettelu. Maan suosituimmat laskettelukeskukset ovat Poiana Brasov sekä Predeal.
• Dobrogean merenrantaprovinssi on täynnä pieniä lomakaupunkeja Mustan meren rannalla. Mustan meren rantakohteet ovat palveluiltaan ensiluokkaisia, ja rannat kauniita (vaikkakin monesti aika roskaisia). Rantalomaan kyllästyttyään Karpaattien vuoristo on vain muutaman tunnin reissun päässä.
• Romanialaiset viinit ovat erittäin maukkaita, ja maastopyörällä maan viinitilojen kiertely on jokaisen viinin ystävän todellinen unelmaloma.

Majoitus ja muu hintataso Romaniassa – budjettilomaa maalaismaisemissa

Romanian valuutta on leu. 1€on noin 4 leuta. Romaniassa raha-asiat hoituvat edelleen pääsäänöisesti käteisellä. Rahanvaihto onnistuu pankeissa tai rahanvaihtajilla, ja rahaa nousee kätevästi myös automaateista.

Romaniaan investoidaan jatkuvasti enemmän ja enemmän ulkomaista valuuttaa, mutta tästä hyötyvät vain maan rikkaat. Asukkaiden keskipalkka on alle 300€kuussa, mikä tarkoittaa hyvin niukkaa elämää Romanian alati nousevien hintojen keskellä.

Monet tuotteet ovat Romaniassa jo lähellä Suomen hintoja, mutta esimerkiksi liikkuminen on erittäin halpaa. Majoituksesta ja ruoasta saa usein maksaa yllättävänkin paljon, vaikka edullisiakin vaihtoehtoja on tarjolla. Kaikkein tiukimmalla budjetilla päivässä kuluu helposti noin 100 leuta.

Halvat hotellit Romaniassa lähtevät vajaasta 120 leusta yöltä kahden hengen huoneessa. Edullisin tapa yöpymiseen ovat monesti linja-auto- ja rautatieasemilla hengailevien paikallisten tarjoamat kotimajoitukset, joiden hinnat pyörivät alueesta riippuen noin 40 leun hintaluokassa yöltä. Hostelleissa yö dorm-vuoteessa kustantaa suunnilleen saman verran, kun taas kahden hengen huoneesta saa usein pulittaa puolet enemmän.

Romaniasta löytyy nykyään paljon paikkoja shoppailulle perinteisistä sunnuntaimarkkinoista moderneihin ostoskeskuksiin. Lomalla kannattaa sijoittaa esimerkiksi paikallisiin nahka- ja villavaatteisiin sekä muihin tekstiileihin, käsitöihin sekä etenkin paikallisiin viineihin ja juustoihin. Ulkomaiset tuotteet ovat lähes poikkeuksetta Suomen hinnoissa.

Romania – monipuolinen matkakohde niin historiasta kuin luonnostakin kiinnostuneille

Romania on meille tuttu lähinnä negatiivisista uutisista sekä maan silmiinpistävästä köyhyydestä. Monelle Romaniassa lomailevalle ihmisten ystävällisyys sekä maan kuvankauniit luonnonolot tulevat täytenä yllätyksenä.

Romania ei enää ole edullisin budjettilomakohde, mutta maan monipuolinen luonto vuoristoista meren rannalle sekä tuhansien vuosien historia ovat ehdottomia matkailuvaltteja, joihin ei voi kuin ihastua. Romaniaan kannattaa suunnata pikimmiten ennen kuin massaturismi ja jatkuva inflaatio pääsevät nakertamaan maan autenttista kauneutta.

Artikkelin pääkuva: CamilG (CC BY 2.0)