Kroatia

Kroatia on juuri kuten matkaesitteiden kuvista kuvitella saattaa. Ryppyiset vanhat kalastajat korjaavat rannoilla verkkojaan, aurinkoa palvova kansa nautiskelee suolaisesta merivedestä ja askeleet kopisevat vanhojen kaupunkien kapeilla kujilla.

Kroatian ainoana miinuspuolena on keskikesällä tapahtuva turistien rynnäkkö, joka tuntuu täyttävän suosikkikohteet kuten Dubrovnikin ja Splitin ääriään myöten. Kroatista löytyy onneksi reilu tuhat saarta, kymmeniä pikkukaupunkeja sekä vuoristokyliä joten jokaiselle löytyy varmasti oma paikkansa auringosta.

Yleistietoa Kroatiasta

Kroatiassa on noin 4,5 miljoonaa asukasta. Maan pääkaupunki on Zagreb. Balkanin niemimaalla sijaitsevan Kroatian rajanaapureita ovat Montenegro, Unkari, Bosnia ja Hertsegovina, Serbia sekä Slovenia. Italia on Kroatian länsinaapurina Adrianmeren takana.

Kroatia on tuore matkakohde Välimeren klassikkokohteisiin verrattuna. Kroatian rannikon merivesi on Välimeren puhtainta, ja hurmaava saaristo sekä lukuisat rannikoiden pikkukaupungit tarjoavat tutkimista pitkäksi aikaa.

Kroatiassa puhutaan kroaattia, serbiä sekä myös muita slaavilaisia kieliä. Naapurimaiden kielet ovat myös melko hyvin edustettuina, varsinkin Italia. Nuorempi väestö puhuu hyvin englantia, mutta varsinkin turistikohteiden ulkopuolella englanninkielentaitajia löytyy huonommin. Kroatialaiset ovat kuitenkin pääsääntöisesti erittäin ystävällisiä, ja kommunikointi myös elekielellä onnistuu hyvin.

Kroatian historiaa – Rooman, osmanien sekä Unkarin vallan alta kauan kaivattuun itsenäisyyteen

Kroatialla on pitkä historia josta ei ylväitä hallitsijoita tai verisiä käänteitä puutu. Maassa ovat vuoron perään hallinneet muun muassa Rooma, Venetsia, Turkin osmanit sekä Itävalta-Unkari.

Rooman valtakunnan hallinnan jälkeen kroatialaisten esi-isät saapuivat nykyisen Kroatian alueelle 700-luvulla. Maa oli sittemmin pitkään läheisessä liitossa isoveljen Unkarin kanssa. Viimeinen liitto Itävalta-Unkarin kanssa loppui ensimmäiseen maailmansotaan.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen muodostettiin Jugoslavian valtio, johon Kroatia kuului alusta asti. Toisen maailmansodan jälkeen kenraali Tito johti Jugoslaviaa melkoisella kommunistisella mielivallalla, joka on jättänyt syvät arvet myös tämän päivän Kroatiaan.

Tuoreimman tuskansa Kroatia sai kokea julistauduttuaan itsenäiseksi vuonna 1991. Itsenäisyysjulistusta seurannut monivuotinen sota serbiarmeijoita vastaan verotti maan ennestäänkin heikkoa taloutta sekä tappoi tuhatmäärin maan nuoria miehiä. Sodan jäljet ovat edelleen selvästi nähtävissä etenkin sisämaassa, josta löytyy edelleen paljon esimerkiksi tutkimattomia miinakenttiä.

Sodan jälkeen Kroatia on noussut köyhyyden sekä korruption keskeltä turismin tukemana moderniksi Eurooppalaiseksi valtioksi joka katsoo innolla tulevaisuuteen.

Ilmasto ja sesongit Kroatiassa – Paahtavaa aurinkoa ja vuoristojen raikkautta

Kroatian rannikolla vallitsee miellyttävän lämmin välimerellinen ilmasto. Sisämaassa ja etenkin korkeammalla vuoristossa ilmasto on selvästi rannikkoa viileämpää sekä kuivempaa. Retket Kroatian sisämaahan vuoristojärvien rannoille tarjoavat mahtavan tauon rannikon paahtavalle kuumuudelle.

Lämmin sesonki huhtikuusta lokakuulle ovat parasta aikaa vierailla Kroatiassa. Kevät sekä syksy ovat monen mielestä ehdottomat ajankohdat, jolloin turistit loistavat vielä poissaolollaan ja majoitus ja muu hintataso on edullisimmillaan. Syksyllä myös merivesi on edelleen miellyttävän lämmintä vaikka ajoittaisia viileitä päiviä osuisikin kohdalle. Talvet Kroatiassa ovat viileitä, ja ajoittain sataa myös lunta.

Vilkkain turistisesonki Kroatiassa osuu heinä-elokuulle. Kesäsesongin aikana saksalaisten ja italialaisten turistien laumat valtaavat Kroatian rannat ja vanhat kaupungit täyttyvät kanssamatkaajista. Toisaalta esimerkiksi lauttayhteydet saaristossa ovat tällöin kätevimmillään lisättyjen vuorojen vuoksi.

Kulkuyhteydet Kroatiaan – Lentäen vai lautalla välimeren aurinkoon?

Halvat lennot ja äkkilähdöt Kroatiaan järjestyvät parhaiten Saksan suurista lentokeskuksista. Blue 1 lentää ainoana lentoyhtiönä Suomesta suoraan suosikkirantakohteisiin Dubrovnik ja Split. Ryanair lentää lontoosta Kroatian Pulaan sekä Zadariin.

Suurin osa Kroatiaan saapuvista lennoista laskeutuu Zegrebiin Pleson lentokentälle. Zagrebia kätevämmät lentokentät rantalomailijalle ovat kuitenkin Dubrovnik sekä Split.

Kroatiaan pääsee kätevästi myös naapurimaista. Lauttayhteydet Italiasta sekä Sloveniasta toimivat kätevästi varsinkin kesäsesongin aikaan. Rautatie- sekä linja-autoyhteydet muun muassa Itävallasta, Italiasta, Unkarista, Tsekistä, Kreikasta, Montenegrosta sekä Bosnia ja Hertsegovinasta ovat tunnelmallinen tapa saapua Kroatiaan.

Maan sisäiseen matkustamiseen bussit ovat kätevin vaihtoehto. Bussiverkosto on kattava ja selkeä käyttää. Bussiyhtiöitä on tosin lukuisia, ja hinnat vaihtelevat joskus huomattavastikin yhtiöiden välillä. 50 kunaa riittää jo useiden tuntien bussimatkaan.

Rautateitä on kunnostettu Kroatiassa viime aikoina kiitettävästi, ja junamatkustus maan sisällä on selvästi entistä miellyttävämpää. Junat ovat busseja edullisempi, mutta myös hieman hitaampi liikkumismuoto. Suosituista kaupungeista esimerkiksi Dubrovnik ei ole rautateiden varrella.

Lauttaretket ovat omiaan maan hurmaavan saariston sekä rannikon näkemiseksi. Pisin matka Rijekasta Dubrovnikiin kustantaa noin 350 kunaa. Matkan varrella on mahdollista pysähtyä tunnelmallisilla saarilla.

Kaupungeissa paikallisbussit ovat kätevä tapa liikkumiseen. Zagrebissa on myös kattava raitiovaunuverkko. Taksimatkustus on edelleen suhteellisen halpaa, alkutaksat lähtevät liikkeelle noin 25 kunasta.

Ruokakulttuuri Kroatiassa – Naapurimaiden vaikutteita sekä omaperäistä osaamista

Kroatialainen ruokakulttuuri ammentaa vaikutteensa Italiasta, Turkista sekä ympäröivistä Balkanin maista.

Kroatiassa lautanen täyttyy usein erilaisista raskaista liharuuista, pastasta tai pizzasta, makkaroista sekä raikkaista salaateista. Suosikkiruokia ovat esimerkiksi perinteiset pastat, tuliset kulen-makkarat sekä feta-salaatit paikallisen oliiviöljyn kera. Monissa ruoissa pitkään haudutettu liha sekä mausteinen paprika ovat pääraaka-aineina.

Kroatiassa voi edelleen syödä varsin edullisesti. Peruspizza tai pasta kustantaa noin 30-40 kunaa, kun taas juhlavampi illallinen ravintolassa noin 80-100 kunaa. Vaikka kala on monesti suhteessa kallista, on kroatialainen kala mahtavan tuoretta ja ehdottomasti tutustumisen arvoinen kokemus.

Kroatiassa tuotetaan palan painikkeeksi myös paljon herkullisia viinejä. Paikallinen rakia on erilaisista hedelmistä ja mausteista valmistettua alkoholijuomaa, jota kelpaa maistella aperatiivinä tai reippaammin ruokailun yhteydessä.

Nähtävyyksiä ja tärkeimpiä kaupunkeja Kroatiassa – Historiaa ja rantaloman hehkua

Kroatiassa nähtävää riittää rannikolta vuoristoon ja muinaisita kaupungeista luonnonpuistoihin. Suurin osa maan kaupungeista pitää sisällään hurmaavan historiallisen keskustan. Rannikon vanhat kaupungit ovat selvästi erilaisia sisämaahan nähden, ja lomalla kannattaakin vähintään tehdä päiväretki sisämaan vähemmän tunnettuihin kaupunkikohteisiin.

Suosituin lomakohde Kroatiassa on Etelä-Kroatian Dalmatia. Dalmatiasta löytyy suurin keskittymä roomalaisia raunioita, turkooseja hiekkarantoja sekä menevää yöelämää. Dalmatiasta on myös hyvät yhteydet lukuisille rannikon saarille. Splitin ja Dubrovnikin kaupunkien lisäksi Dalmatian ykköskohteita ovat esimerkiksi Zadar sekä Sibenik.

Yksittäisiä kaupunkikohteita lomalla Kroatiassa:

• Dubrovnik on ehkä Adrianmeren kaunein rantakaupunki, jonka vanha historiallinen keskusta vie jalat alta. Dubrovnik on yksi Kroatian turistikeskuksista, ja täytyy nopeasti varsinkin heinä-elokuussa. Dubrovnik on jokseenkin eristyksissä muusta maasta aivan Kroatian eteläkärjessä.
• Kroatian pääkaupunki Zagreb lumoaa barokkiarkkitehtuurillaan sekä modernilla tunnelmallaan. Zagreb yhdistelee vaivatta Itä- ja Länsi-Euroopan parhaita puolia, ja on ehdottoman trendikäs kaupunkilomakohde taidegallerioineen, museoineen sekä eloisine klubeineen.
• Maan vanha pääkaupunki Varazd lumoaa barokkityylisellä arkkitehtuurillaan sekä kapeilla mukulakivikaduillaan.
• Split on rantakaupunki Dalmatiassa, jossa tapahtuu koko ajan. Kaupungin vilkas satama pitää ihmiset kiireisinä ja sykkeen korkealla vuodenajasta riippumatta. Splitistä löytyy kuitenkin myös paljon rentoa nähtävää tunnelmallisilla satamakaduilla, joiden reunustamat kahvilat sekä pikkuputiikit ovat mahtavan kaukana kotoisesta oravanpyörästä. Kaupungin kuuluisin nähtävyys on Diolectianuksen palatsi.
• Istrian alueen suurimmassa kaupungissa Pulassa on kuuluisa roomalainen amfiteatteri sekä paljon kaunista luontoa.

Tehtävää ja aktiviteetteja lomalla Kroatiassa

Historiaan tutustumisen sekä rannalla makaamisen lisäksi Kroatiasta löytyy paljon mielenkiintoista tekemistä ja nähtävää. Tsekkaa esimerkiksi:

• Kroatian merivedet sopivat hyvin snorkkelointiin sekä sukellukseen.
• Kroatian rannikolta löytyy yli tuhat erillistä saarta, joiden tutkimiseen kuluu helposti viikko jos toinenkin. Suosituimpia saarikohteita ovat Hvar, Korcula sekä Vis.
• Istrian Istarske Toplicen kuumat altaat tarjoavat taivaallista rentoutusta arjen riivaamille jäsenille.
• Plitvicen kansallispuiston luonto on koko eteläisen Euroopan kauneimpia. Plitvicen järvimaisemat, metsät sekä vesiputoukset kannattaa ehdottomasti käydä tarkastamassa.
• Sibenikistä hyvien yhteyksien päässä sijaitseva Krkan luonnonpuisto on toinen hyvä vaihtoehto kuvankauniista kroatialaisesta luonnosta nauttimiseksi.

Majoitus, yöelämä ja muu hintataso Kroatiassa – Rantalomaa Balkanilla mutta millä budjetilla?

Kroatian virallinen valuutta on kuna. 1€ on noin reilu 7 kunaa. Kroatiassa valuuttaa saa kätevästi kaikkialta löytyvistä bankomat-käteisautomaateista.

Hinnat Kroatiassa ovat nykyään vain hieman muuta Etelä-Eurooppa edullisemmat. Hintataso nousee etelän turistialueille mentäessä, sekä etenkin kesäsesongin koittaessa. Budjettikohteena toimivat paremmin esimerkiksi Kroatian pohjoisemmat alueet kuten Istria.

Halvat hotellit Kroatiassa kustantavat sesongin aikaan helposti 700 kunaa yöltä kahden hengen huoneessa. Edullisempaa majoitus on paikallisten tarjoamassa kotimajoituksessa. Kotimajoitusta löytyy yleensä varsin hyvin, ja paikalliset saapuvat turisteja vastaan bussiasemille ja muille turistien suosimille paikoille. Monet vuokraavat joko huoneita omasta asunnostaan tai vastaavasti erillisiä huoneistoja. Kotimajoitusta löytää hienoissa puitteissa usein hintaan 150 kunaa/henki.

Kroatiassa on varsin eloisa yöelämä, ja klubeja ja yökerhoja tuntuu löytyvän mitä yllättävimmistä paikoista. Vanhojen kaupunkien kapeiden kujien varsilta löytyy paljon hikisiä yökerhoja jotka ovat täynnä itsenäisyyssodan veteraaneja, tyrmäävää paikallista naiskauneutta sekä lomastaan nauttivia turisteja. Drinksut ovat vain hieman Suomea halvempia mutta monissa baareissa on muun muassa hyviä happy-hour-tarjouksia.

Kroatia ei ole varsinainen shoppailijan paratiisi. Maasta löytyy kuitenkin käsitöitä sekä muuta ostettavaa. Juustot sekä makkarat ovat erittäin maukkaita ja kelpo sijoituskohde.
Myös kroatialainen oliiviöljy on erittäin hyvää, jota kannattaa hamstrata kotiin vietäväksi asti.

Kroatia – Koko perheen lomakohde tyrmäävissä puitteissa

Kroatia on täynnä toinen toistaan mykistävämpiä muinaisia raunioita, tunnelmallisia vanhoja kaupunkeja sekä paratiisimaisia hiekkarantoja. Kroatia on mainio lomavaihtoehto Italian ja Kreikan rinnalle, ja tarjoaa mahtavat puitteet rantalomalle slaavilaisella otteella.

Artikkelin pääkuva: photographerglen (CC BY-SA 2.0)